Menneisyys säilyy meissä
sillä menneet ja aiemmat ratkaisut
vaikuttavat meissä monella eri tasolla eri tavoin
tiedostettuina tai tiedostamattomina
niin nykyisyydessä kuin myös tulevaisuudessamme
ja niillä on taipumus nostaa päätään
myös ennalta arvaamatta meistä riippumatta
haluamme sitä tai emme.
Joo, menneiden kokemusten synnyttämät tunteet vai muistijäljiksikö niitä pitäisi kutsua, tuikahtelevat mielen syvyyksistä yllättävinä hetkinä.
VastaaPoistaKiitti Petriina. Näinhän se menee, eivätkä kysy
VastaaPoistaaina edes lupaa!
Ja ne mokomat saattavat aktivoitua jopa parista sanasta, musiikista, tunnelmasta, maisemasta... En aina tiedä, onko se hyväksi ihmiselle, minulle ainakaan ei... kaikki jäljet!
VastaaPoistaKiitos Anna. "Maksamme velkaa", emmekä aina tajua edes mistä.
VastaaPoista"On olemassa sanonta, jonka mukaan 'ne, jotka eivät kykene muistamaan
VastaaPoistamenneisyyttään, ovat tuomitut toistamaan sitä'. Tutustumalla omaan
lapsuuden perheeseensä ja sen historiaan useiden sukupolvien yli sekä
tulemalla tietoiseksi siitä, mikä teki perheenjäsenten elämästä
mielekästä ja miten ihmiset tulivat toimeen keskenään tai missä he
jäivät jumiin, ihminen voi tarkastella omaa rooliaan nykyisessä
perheessään, ei vain omien kokemustensa uhrina vaan aktiivisena
vaikuttajana vuorovaikutuksessa asioiden toistuessa."
omassa elämässä tämän todeksi kokenut.
Kiitos Katri. Miettimällä menneisyyttään ja ottamalla siitä selvää, jos voi niin kyllä se mieltä ja elämää ainakin avartaa ja se on hyväksi useimmiten.
VastaaPoista