8.11.10

Petetty luottamus




Luottamus kun menee
se ei enää palaa.
Anteeksi on helppo antaa
verrattuna unohtamiseen.
Jäljelle jää hyväksyminen
ja eläminen sen kanssa.

11 kommenttia:

aikatherine kirjoitti...

anteeksi ei ole annettu, jos ei unohda. Anteeksi anto on rakkauden teko. Kun se lähtee sydämestä se myös unohtaa. Eli olen hieman erimieltä.

sekä antajana että saajana. profiilini ei päivity. johtuu ehkä siitä että oli toinen käyttönimi vähän aikaa, piti suojella julkisuudelta omaa nimeä. lähetä minulle kutu ehkä toimii sitten nyt se on tuo kuvaton hahmo.

aikatherine kirjoitti...

kutu ei kun kutsu..

yks lisä perustelu vielä anteeksi antoon, Parhaat löytyy raamatusta. Jeesus sanoi ristillä vieressä olevalle ristiinnaulitulle, Totisesti sinä olet vielä tänä yönä kanssani paratiisissa . Tämä mies sai täydellisen anteeksi annon vain uskonsa tähden.

Koko uusi testamentti on täynnä esimerkejä, mitä anteeksi anto on , eikä sillä ole edes rajoja, vaan 7x77 se tarkoittaa aina. Se joka ei unohda ei ole mitään antanut anteeksi.. kantaa itse ristiään. Pyytäjä on vapaa, mutta vain kukin itse tietää miten totinen pyyntö on. Silti sitä ei tarvitse selitellä, Sovitus ilman armoa on mahdoton.

ripranie kirjoitti...

Katri, minusta voi anteeksi antaa ilman pyyntöäkin ja silti muistaa, vaikka se ei mitään palvelisikaan.

mk kirjoitti...

Ripranie, päteeköhän tuohon pettämiseen vanha sanonta jotenkin näin, että "11 hyvää kuittaa sen"?

ripranie kirjoitti...

mk, kaipa tuo on vitsi tyyliin: Luvataan yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista.
Menetetty luottamus ei ikinä enää palaa ennalleen.

mk kirjoitti...

Tiedän sen kyllä, mutta koklasin vaan sua :-)

aikatherine kirjoitti...

Kyllä niinkin rip. Silti pyyntö on paikallaan. aina. Se auttaa myös unohtamaan. Tiedän tapahtumia, ja myös itsae kokenut , yksi pahin , jota en voi unohtaa, ja alussa en antanut eses anteeksi. oli omaiseni itsemurha, ja toinen kesken meno. se oli kova tilanne, päästää irti ja hyväksyä, miksi ei mitkään rukoukset auttaneet. lopulta oli vain hyväksyttävä. tutkimattomia onat Jumalan työt. ajan kuluessa ymmärsin omaisen kuoleman syyt, ja muistan lähinnä sen että itkin läpi yön kun aloin antaa anteeksi Jumalan kautta ja yhtäkkiä tajusin entä minä, kuka antaa anteeksi minulle! silloin koin ja tunsin todellisen ymärryksen hetken, suru ja katkeruus, itsesyytökset ja sellaiset jäivät pois elämästä. mutta onohtaa en heitä voi, mutta muistan nyt heidät kaltaisenani. vain rakkaudesta sytytänkynttilän muistopäivinä.Jos jaksat lue tekstin ja kerro ajatukseni, ajatellaan dialogeissa, siellä on nyt sarja jossa työskentelen täysillä olisin iloinen palautteesta, rakentavassa muodossa, pieniä sanoja sivusto, on enemmän runoja, ja mieli musiikkini löytyy omasta musikiikansiosta. tuletan käymään rip..

Anjuusa kirjoitti...

Mk. Jos kovasti koklaa heikkoja jäitä, on kohta avannossa. Itse en tykkäis olla "kokeilukappale".

ripranie kirjoitti...

Kiitos Katri, kyllä anteeksipyytäminen ja -saaminen vapauttaa ihmistä, ja auttaa saamaan tasapainon.


Kiitos myös mk ja Anjuusa komsuista.
Kukapa sitä haluaisi olla "kokeilukappale".

mk kirjoitti...

Mihin on huumori Suomesta kadonnut????

ripranie kirjoitti...

mk, se ny mihkään karonnu o =D