voi sanoa, taukoamatta.
Minä sain sateiden viimeinkin
laannuttua jo alkukesänä
tilaamani lähes 10 kuutiota
koivuklapeja kylmän varalle.
Oleellisinta ei ole se,
kuinka paljon vuosia on harteilla,
vaan se, kuinka paljon
ne painavat.
- Mauri Lavonen-
Nyt ovat puut varastossa
ja kyllä täytyy sanoa,
että vuodet painavat.
Vaikka apuri suoritti urakasta
suurimman osan, sain itsekin
selkäni työssä tosi kipeäksi.
Että, sitä se ikä voi teettää.
Pari ajatusta:
"Itserakkaus voi nostaa ihmisen, mutta
se ei koskaan pidä häntä pystyssä."
-John Ruskin-
"Ylpeää ihmistä pystyvät haavoittamaan vain ne,
joita hän rakastaa."
-Dorothy Quentin-
Joo, vuodet painavat hartioilla! Eivät jouten ollessa, lukiessa ja jotain kevyttä touhutessa, mutta annas olla kun on siivottava huusholli! Kun muutenkin inhoan siivousta, siitä se painon tunne osittain ehkä tuleekin...
VastaaPoistaRipsisystäväni, taidan tunnistaa tunteen, sillä kesäinen pojan halkojen liiteriinkärräysurakka venytti käsivarsiani ainakin kolme senttiä.
VastaaPoistaJoskus on aivan ihana raataa kroppansa uuvuksiin, vaikka ikälisä tuntuukin sitten joka jäsenessä ja nivelessä.
Haa... kuka siivoo mielellään?? Minulta jo ajatteleminen ja asiaan ryhtyminen vaatii pari päivää
Hienot lauseet laitoit, kiitos!
Meillä on vielä mökin puusavotta edessäpäin, jos meinaa ensi kesänä sauna lämmetä.Onneksi on monta tekijää.
VastaaPoistaMukavaa syksyistä sunnuntaita!
hui kauheeta jos joutuis oikeesti vielä halkoja pilkkomaan ja kantamaan.. siksipä en muuta pois kerrostalosta, vaan voivottelen vaivojani jo täälläkin kun syyssiivouksen aika olisi nyt juur alkamassa. selkäni operoidaan silleen vähän tiistaina, ja lisää sitte myöhemmin. viisaita ajatuksia tosin en oikein tiedä miten se itserakkaus oikeesti ketään nostaa, muuten kuin ehkä omissa silmissään. ja höh näillä omilla ei oikeen näe kunnolla, mutta aiheesta näin unen jota aloitan kirjoittamaan ihan mielenkiinnosta.. oli senverran ajatuksia antava uni. nyt en vain jaksa istua kauan koneella, joten vain vähän kerrallaan tänään luen muiden juttuja taas vaihteeksi.ja ainahan minä jätän samalla ajatuksiani..sii juu ripsis..
VastaaPoistaPetriina, voimien väheneminen iän myötä on faktaa ja just useimmiten noinkin, kun kirjoitit.
VastaaPoistaLähellekään siivousintoilija en ole minäkään ja jotkut muut voivat olla aivan vapaasti:)
Imurinvarteen tarttuminen vielä menettelee, mutta puunaaminen ja peseminen lähes pakkopullaa.
Niin Annaystäväin, joskus vaan on pakko painaa urakka loppuun, jos keho sen vain suinkin sallii.
VastaaPoistaTuollaisen "raataa kroppansa uuvuksiin"-tyypin ennen muinoin itsessäni hyvinkin tunnistan ja sain siitä kuullakin, mutta enää se ei onnistu fyysisten vaivojeni vuoksi.
Kotihommista ulkotyöt ovat koko ikäni olleet minulle mieluisampia kuin sisätyöt, sanon tämän kuitenkin pienellä varauksella.
"Valittain ei vaivat lopu....(loppuosaa en muista, siispä keksin sen)...huolet huutaen hälvene? Äitini noita aina viljeli, harmi kun olin niin typerä, että olkaani kohauttelin nuorena, sillä ne eivät silloin puhutelleet minua. Eivät muuten puhutelleet silloin runotkaan eikä mietteet, vaan toisin on nyt.
Marizan, vielä ehtii puusouviin ja olet todella onnekas, kun sinulla on monta tekijää tai apuria.
VastaaPoistaKiitos ja saatiin nauttia todella hienosta syysilmasta su:na, minä käsi-ja selkäsäryn kera.
Aikku, en ole milloinkaan joutunut pilkkomaan puita, ostan klapit valmiiksi pilkottuina.
VastaaPoistaKerrostaloasuminen on tuttua ja luultavasti joskus taas edessä vaan ajatus ei vielä edes kiehdo, mutta pakon edessä sitten.
Toivon sinulle onnea selkäoperaatioon!
Terve itserakkaus on paikallaan oikeassa tilanteessa ja silloin se toimii, niin kuin varmaan tiedätkin.
Kovin vähän muistan uniani myöhemmin. Paljon ajatuksia saisi varmaan lisää, kun jaksaisi tai viitsisi heti herättyä kirjoittaa unen muistiin.
Kiitos Teille kaikille komsuistanne ja niinkin, että työ tekijäänsä kiittää. :)
Tuohon vuokrakämppään aikoinaan myös tilasin ja suunnilleen se 10 heittokuutiota tuli kai ainakin poltettua, toisin en ottanut kun 4 koska tilaa piti olla aina muullekin ja se oli ainut varasto ja ruhtinaallisen iso tähän nykyiseen. Joo ikä alkaa painaa ja toipuminen hidastuu kaikesta. Mut Mukava kun on talveksi puita vai mitä Rip?? Minulla ei ole tässä edes takkaa (eikä hormiakaan)Nyt on aurinkoisa, mutta sadettahan tuo on taas (voi miten tylsää) luvannut tänne..
VastaaPoistaJuu Mustis, kyllähän se rauhoittaa kun tietää, että on lämmönturvaa jemmassa:)
VastaaPoistaKiva, että teillä oli aurinkoa mut meillä oli koko päivän sadetta. No, tää on tätä syksyä.
sadepäivien iloksi ja mielen piristeeksi, on sivullani ajatellaan aikatherine sinulle ystävyyden ruusut. vapaaehtoisesti voit ottaa vastaan ystävyyteni ja pitää langoista kiinni. ystävyys on kallein lahja mitä toinen voi antaa todellisuudessakin.. näin virtuaalisesti se on veratuskuvallinen, jatkosta voit päättää ihan itse. olen muuten toipunut. eka hyvä päivä ja kun noita ruusuja ja muitakin palkintoja on tullut nyt on mielikin kirkastunut.. lähimmäinen on hyvin tärkeä ystävä.
VastaaPoistaKiitos Aikku Ystävyyden voimavarasta.:)
VastaaPoistaMukava lukea, että olet toipunut hyvin operaatiosta.
Lähimmäisiä ja tärkeitä olemme toinen toisillemme, me ihmiset.