Kivun sisus on kova kuin kivi. Ajan myötä kivikin lahoaa. Kivi säröilee ja lohkeaa. Lahoamisessa harvemmin kivi ensin murenee pieniksi sirpaleiksi. Lohkareista muodostuu vasta ajan mittaan pieniä murenia, jotka nekin lopulta menettävät merkityksensä. Kuitenkin kipu jää elämään, jossakin muodossa. - Ripranie -
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti