Ei ole pelkästään hyvää ihmistä,
sillä ihmisessä asuu myös paha.
Näinhän se on.
Yleensä ihminen kostaa,
jos on aiheettomasti mielestänsä kokenut vääryyttä.
Kosto jopa voi kantaa ihmistä,
sillä alistua ei tarvitsekaan kaikkeen kokemaansa ilkeyteen.
Kuka voi puhtaalla omallatunnolla sanoa,
ettei koskaan ole kenellekään kostanut omaa pahaa mieltään
tai omasta mielestään kokemiaan vääryyksiä.
Kosto on kuitenkin "vaarallinen tapa",
sillä ennen pitkää se osuu yleensä omaan nilkkaan.
http://youtu.be/Ul72o6LVX0Y
Mukavaa valssahtelua!
Hei Ripsis!
VastaaPoistaUsein samoja ajattelen. Veneessäkin olen ollut. Kosto ei ole suloista, sen saa omaan hipiään hyvin herkästi.
Miksi ihmisten kesken on niin vaikeaa? Miksi niin usein itsensä satuttaa?
Mukavaa viikonloppua!
Ikuista taistelua hyvän ja pahan välillä on elämä ilman saarnojakin.
VastaaPoistaJa valitettavasti olen kostanut pahaa mieltäni ihan väärille ihmisille, yleensä läheisille. Ei työkavereille, siellä on yleensä ollut vahva ammattiminä päällä.
Ja aivan varmasti se katkeruus ja kosto iskee hyvinkin kipeästi takaisin omaan nilkkaan, toisaalta syyttely on aina pahasta ja tuo epätoivoa kun ja jos elämä kaatuu muutenkin päälle. Hyvää pyhänaikaa Sinulle Rip, kiva kun olet jälleen mukana:)
Kolme kovaa; kateus, katkeruus ja kostonhimo! Ihmisen perustunteita kaikki ja loppujen lopuksi niin tarpeettomia.
VastaaPoistaKateus on sielun home, katkeruus mädättää mielen ja kostonhimo saa tekemään vääriä tekoja sekä itsellle että toisille.
Ja vaikka kuinka yrittää olla näitä tunteita tuntematta, eiköhän sitä väleen itsekukin joudu sielunsa hometta kaapimaan.
allekirjoitan kaikki ajatukset.. juur näin. virkeätä kesää
VastaaPoistaKiitoksia kaikille rikkaista kommenteistanne.
VastaaPoistaVoipi olla niinkin, että kosto on todella joskus suloista ja jopa paikallaan, kunhan osaa lopettaa ajoissa.